sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Kellokin päätti pysähtyä

Oon niin monesta asiasta innoissani, etten tiedä miten mä saan keskityttyä näihin ei-nyt-ihan-niin-innostaviin juttuihin. Niinkin simppeli asia kuin huoneen imurointi on siis täysin mahdotonta, kun eihän mulla riitä aikaa kuin sudokun pelaamiseen. Mitä. Ois niin kiva, kun aika vois oikeesti pysähtyy hetkeks, niinku toi mun pöytäkellorakkaani sattu tekee tänää. Hyi sitä.

Viime jaksosta pitäs tehdä vähän juttuja, niin saisin muutaman kurssin suoritettua. Sehän tarkoittaa, että mulla tulee lukiossa vaadittavat 75 kurssia täyteen! Jumanzuikka, juhlat alkaa! Silti mulla on ens jaksossa kuusi kurssia, joista kaksi puolikkaita. En niin tuu selviämään, kun nykysetki neljä on aivan ylitsepääsemättömiä. Ainakin tällä tahdilla. Lisäks autokoulu pukkaa päälle ja poissaoloja oppitunneilta suorastaan satelee ja niistäkin pitäs varmaan tehdä jotain korvaavia juttuja. Apua.

Sitten asioihin joista olen innoissani. Meidän koulun Satulateatteri tekee taas näytelmän kyläläisten riemuksi. Kahteen vuoteen en oo ehtiny mukaan tähän touhuun, mutta nyt päätin, että tää tulee olee se nro. 1 juttu nyt. En oo koskaan pitäny itteäni mitenkään lahjakkaana näyttelijänä, mutta oli tosi riemu saada opettajalta ehdotus, että näyttelisin kohtauksessa, missä monologia on yli puoli aanelosta. Tää on tosi mukava haaste, jonka otan mielläni vastaan. Tässä vähän ekan luokan (toissavuoden) näytelmästä "Vahvat Juuret" matskua:


Lisäks tänään oli Mennalassa talliestekisat. Sain pari päivää sitten viestiä, että menisinkö Romeolla ja Mikolla 60cm luokassa. Mielellänihän minä. Molemmat oli ihan superhyviä, etenkin Romeo. Se ei tehny ku muutamat ihme pieruryntäykset verryttelyn lopussa ja radan alussa. Se olikin niin rauhallinen koko verkan, et toi noi sen temput toi turvallisen olon, et on se hupsu, terve, nuori ja energinen. ♥ Koko radan Romeo oli kuitenkin tosi rento ja ihana, kuunteli tosi kevyitä apuja ja oli mainio. Voi että se on niin kiva heppa. Mikolla menin ennen Romeoo ja sekin oli hieno. Vähän se jäi lyhyeks, se heppa kun on niin taitava kasaantumaan. Oon silti tosi tyytyväinen, et sain sen etenee nätisti ja sillä oli hyvä energia koko ajan. Tällä menolla vois ens kerralla kokeilla vähän isompaa ehkä. En tiedä.
Eilen hyppäsin tunnilla Valalla. Sekin neiti on kehittynyt niin paljon kesästä! Kääntyminen sujui jo todella hienosti. Hypättiin suoraa suhteutettua ja poikkileikkaalla ollutta pystyä ympyröillä ja vinosti. Lopussa pienenä ratana ja oli oikein mukavaa.

Sain muuten vihdoin mun uuden takin tänne lammille. Oi lämpö. ♥

maanantai 22. lokakuuta 2012

Pikkupakkasia

Loma vierähti tosi nopiaan ohi ja kuten kaikki mun lomat, ne menee kaiken muun merkeissä kuin löhöämisessä.

Heti lauantaina tuli Mennalassa mentyä Romeolla ja edelliseen kertaan verrattuna se oli todella paljon.... sellanen... väsynyt. Tehtiin taas pohkeenväistöjä, tällä kertaa keskihalkaisijalta ja herra nojasi ties minne mihin ikinä kykenikään. Romeosta huomaa väsymyksen just tämmösinä keskittymisongelmina ja "en nyt viittis" -asenteesta.

Sunnuntaina oli Suojakalliolla kilpailuharjoitukset ja menin Middellä 60cm, kun edellisellä kerralla Suojiksella hypätessä (se oli joku sunnuntai jonka oon unohtanu selvästi mainita) juteltiin open kanssa sellaista. Oma suoritus oli omasta mielestäni aika hätänen ja.... noh, hankala. Midde oli hypännyt jo yhden 60 radan alle ja se oli kieltänyt ulos yheltä esteeltä. Samaa se yritti mulle jo 20 metriä ennen estettä, mutta mulle ei aleta ryttyilemään jos risut on todellakin 60cm. Jos me ollaan päästy kasikympistäkin yli, ei helkutti noin pienet voi pelottaa. Pienellä ratsastuksella siitä päästiin sitten nätisti yli ja luovutin taas ratsun seuraavalle ratsastajalle, joka meni vielä 70cm radan. Poika tippu hikeä sen jälkeen, ei olla kyllä ehkä enää samoissa kisakunnoissa kuin aikaisemmin. Onkohan siitä hupsusta tulossa vanha...?

Tappajaeste #6

Ratsastin Mesikän sitten kisoista takaisin tallille. Luulin sen olevan todella varma, mutta edestä tulevat autot oli pelottavia. Johdappa siinä kolme muuta heppaa tallille, kun ite olet peruuttanut takana tulevan hepan päälle ja pistät poikittain auton eteen. Ei näin. :) Mitä tästä opin: älä ole tyhmä ja ratsasta ensimmäistä kertaa kyseisellä hepalla maastossa jos sulla on vaan omat oletukset eväinä. En siis ollut mennyt Mesikällä ennen.
Sunnuntai jatkui sitten eväiden ja talutusratsastusten merkeissä. Olin siis taluttajana lasten- ja kehitysvammaisten tunneilla, ja Varjo oli tosi nätisti molemmat tunnit. Tämän jälkeen saimme palkaksi ratsastaa itsenäisesti joillakin hepoilla, enkä ollut muuta kuin tyytyväinen saadessani Mikon liikutettavaksi. Se vaan on kehittynyt kesästä niiiiiiiiiiiiiiiin paljon! Kääntyminen ja eteenpäin liikkuminen ei ole enää kauhean taistelun takana, vaan nyt voi keskittyä ihan oikeasti niihin takajalkoihin ja hienosäätöön. Poika meni hienosti. Kotiin päästiin 11 ahkeran tunnin jälkeen.

Maanantai meni shoppaillessa ja aksfjaöifpijf sain vihdoin välikausitakin itselleni jonka unohdin kotiin. ♥

Tiistaiaamuna kävin Kuikalla ratsastamassa ja keskiviikkona lähettiin Emman kanssa Mennalaan taas tunnille. Emma on viimeksi käyny Mennalassa ratsastamassa ennen kuin lukio alkoi! Mulle oli eka merkattu Salama-muuli ja olin ihan liekeissä et vihdoin saan mennä sillä! Kävi sitten kuitenkin niin, että tuntiperuutuksissa oli käynyt sekaannus ja tunnille tulikin yksi "ylimääräinen" tuntilainen, joka meni sitten Salamalla ja mulle vaihdettii Mese. Emma meni Valalla ja meillä molemmilla tais mennä aika kivasti! Mese ainakin oli ihan super. Hyppelehdittii vähän rytmipuomeilla varustettuja esteitä ja oltiin tehokkaita, kun meitä oli normaalia enemmän. Tunnin jälkeen pörähdin Emmalle yöksi ja saavuin torstaiksi kotiin leipomaan.

Viikonloppu meni sitten juhliessa tämän prinsessan 18-v. synttäreitä! Onnea Taitsi! Oli oikein ihanat kakkukestit, Emma teki ehkä ihanimman Barbie-kakun ikinä!!


Tänään ankeansurkeanmasentavan aamun jälkeen piti suunnata taas kouluun. Emilian kanssa esiteltiin koulua tutustumaan tulleille ensi vuoden (ehkä) tuleville ykkösille. Tykkään niin kovasti siitä hommasta.

Ratsastustunti oli tänään aika räjähdysherkkä. Menin Napilla ja hepat oli olleet melkein koko viime viikon lomalla. Tunnilla oli lisäksi Konsta, Talle ja Kerttu, enkä ollut edes selkään kerinnyt kun Konsta sanoi viuh ja hyppeli jotain ihmeellistä askellajia meidän ohi. Hepat oli ihan intopiukeina, enkä tykkää yhtään siitä fiiliksestä, että ratsu ei oo kontrollissa. Toisin sanoen, en tehnyt loppuverryttelyä selästäkäsin, vaan taluttelin Napin tuntini päätteeksi. Se tunne, että sä odotat maan lähestyvän samalla tavoin kuin Helille kävi Konstan kanssa, ei tee ratsastuskesta sitä miellytävintä. On toki täysin ymmärrettävää, että loma ja pikku pakkanen pistää ponit sekaisin, eikä niitä voi pitää tunneilta pois niiden ollessa vähän virkeitä. Tämä tunti meni näin, onneksi Heliin ei sattunut pahemmin. Toivottavasti huomenna ratsastavilla ei ole ihan niin villejä poneja. Jospa meidän riepottelulla olisi ollut jotain lieventävää vaikutusta! Tämä on niitä merkkejä, jotka kertoo vuodenajan vaihtuvan.

Sunnuntaina olisi Mennalassa talliestekisat ja fiilis on aika hurja, kun olen ilmoittautunut kisoihin, mutta heppa ja estekorkeus on täysin avoinna. Saa nähdä mitä tästäkin tulee ja kenen kanssa. Jännityksellä jäämme odottamaan ensi jaksoa!

tiistai 9. lokakuuta 2012

Lomaa ootellessa

Mun huone on muuten ihanan vaaleanpunainen ja -sininen, viaton ja söppänä, mutta mua itseäkin huvittaa kun tää kaikki kiteytyy Alien Quadrilogy -elokuvaboxiin tuossa pöydällä. Päätin napata sen mukaan kotoa, kun se on ollut niin vähäisellä käytöllä siellä. Eilen katseltiin Ellan ja Villen kanssa ensimmäinen leffa, tosin Ville lähti puolessa välissä nukkumaan. :(

Viime postausta oikaisten sain tarkemmat pisteet ruotsin yosta. 188 pistettä. Eiiii vaaan voi olla niin rajalla tuleeko M vai C, kun kerta kymmenen pistettä on kadonnu jonnekkin till himmel! Bilsan tuloksia kävin kyselemässä vasta tänään ja olin saanu 32 pistettä. MITÄ kun en ees lukenut. Sekin pisterajoista riippuen M tai C. Kyllä tulee olemaan odotuksen taikaa ilmassa ennen YTL:n päätöksiä. Jos tulee Ceetä niin uusintaan menee, tai sit uusin ne joka tapauksessa molemmat. Kattoo nyt.

Ponirintamalla on sattunut ja tapahtunut. Viime postauksesta järjestyksessä lähtien:

Tiistai 26.9. Bolero, jolla painelin koulua menemään kun Emma ei tunnilleen päässyt. En osannu ni eipä sen enempää.

Keskiviikko 27.9. Marun kouluvalmennus Keskuksella. Kertulla menin ja neiti oli tosi hieno. Tehtävät oli todella kivoja: ensiksi tehtiin pitkän sivun lopusta täyskaarto käynnissä, jolla uralle palatessa tehtiin avoväistöä. Toi termi oli mulle ihan uus, joten tein avoa. Heheh. Ennen kuin päästiin uralle, siirryttiin raviin ja jatkettiin pohkeenväistöä takaosa uraa seuraten. Sitten suoristettiin ja jatkettiin seuraavalle pitkälle sivulle. Toiseksi mentiin sitten pääty-ympyröille. Käynnissä piti pituushalkaisijalla tehdä väistö suoraan pituushalkaisijaa pitkin, josta nostettiin laukka ja laukattiin kaksi kierrosta, kunnes tultiin uudestaan väistöön. Oli niiiiin kivaa että varmasti menen uudestaan!

Loppuverkkaa. Kuvannut Riikka K.

Lauantai 29.9. Mennalassa menin Romeolla, josta tykkään ihan valtavasti! Se vaan on ihan mainio ratsastaa. Tehtiin ihan perusjuttuja, loivaa kiemuraa ja asetuksia ulos. Laukkaa pääty-ympyröillä ja oli mukavaa. Mennalan tunnin jälkeen lähdin kokeilemaan Marin heppaa Kuikkaa. Alku on aina vaikea, eikös se niin vähän oo....? Ainakin mulla, kun sairastan kipsisyndroomaa hevosten kanssa joilla ratsastan ekaa kertaa... Onneks Mari osas opettaa ja neuvoa ihan hurjan hyvin miten sitä neitosta ajetaan.

Ekalla lokakuun viikolla en käynyt Keskuksella ollenkaan ratsastamassa, sen sijaan päätin käydä tankotanssitunnilla pitkästä aikaa! Mulla oli maanantai ja tiistai vapaat, joten maanantaina kävin riepottelemassa itteni aivan jumiin Jyväskylän Ready Set Polella. Oi että mä haluan mun oman tangon Tohikseen!!! Miksei täällä ole sopivaa kattoa??? Tiistaina kävin elämäni ensimmäistä kertaa hierojalla ja en oo koskaan ennen ollut niin lähellä tajuttomuutta. Oisin varmasti huutanu tuskasta, mutta sattu liikaa. Hyvää se silti teki.

Lauantaina 6.10. Mennalassa menin Amilla pitkästä aikaa! Tehtiin pohkeenväistöjä uralla käynnissä ja laukkaa keksiympyrällä. Meidän tunnilla oli muutama pikkulapsi, joka on aina sinänsä harmi ettei nytkään esim. pystytty tekemään väistöjä ravissa ollenkaan. Keskiympyrältäkin piti jakautua laukkaamaan eri päätyihin, ns. isot tytöt toiseen päähän ja pienet toiseen. Kävin sitten taas Kuikkaa ratsastamassa, tällä kertaa Mari pisti meidät menemään vähän puomeja ja hyppäämään muutaman kerran pikkuisen esteen. Meni niin hurjan paljon paremmin kuin ekalla kerralla, kun en ite jännittäny niin paljoa. Puomitehtävään oli tosi paljon helpompi keskittyä ja neiti oli kyllä tosi näppärä.

Eilen menin Rasmuksella koulua, mentiin lävistäjillä laillista kylkimöyryä josta ulko-ohjalla suoristamalla päästiin pohkeenväistöön. Tehtävä oli aika kiva, lisäksi myöhemmin tehtiin pitkien sivujen loppuun & alkuun voltit laukassa ja lyhyt sivu laukattiin aina myös. Rasmus oli kiva ja hieno. Tunnin jälkeen odottelin tallilla tovin, jonka jälkeen päästiin Tipsu-ponilla päästelemään ympäri maneesia kärryjen kyydissä! Ajaminen on hirrrrveen hauskaa puuhaa. :)

Oon ratsastellu nyt niin hurjasti, että vastapainoksi on sitten tullut vähän autoiltuakin ja toistaiseksi Bemari on pysynyt oikein ehjänä, itsehän en tosin muista mitään risteyssääntöjä. Anteeksi sille jonka puhui open kanssa sillon puhelimessa, mutta mulla oli oikeesti hätä, kun huusin et kumpi saa kääntyä eka. Minä vai vastaantulija...