Osa 2/4: Ratsastustunnit, talli, heppakurssit, muu heppahommailu ja Satulateatteri
Osa 3/4: Asuminen, kaverit ja vapaa-aika
Osa 4/4: Kaikki minkä oon unohtanut edellisistä postauksista
Rautalammin Ratsastuskeskus
Talli, jossa kaikki ratsastustunnit ja hevoskurssien käytännön harjoittelut tapahtuvat, on puitteiltaan hieno. Kenttä on niin iso, että helposti pyöris kaks tuntia kerralla siinä, maneesi löytyy, maastoesteitä, vaikka mitä mukavaa. Linkin takaa löytyy tarkemmat esittelyt tiloista, ihmisistä ja elukoista, joten kerron tässä vähän muuta juttua.Tunnit alkavat 15:30. Näitä tunteja kutsutaan lukion tunneiksi ja ne kestävät 90 minuuttia (2x45min) ja on ensisijaisesti lukiossa ratsastaville tarkoitettuja. Viideltä alkaa ns. iltatunnit, jotka ovat sitten 60min mittaisia este-, koulu-, valmennus- tai sekatunteja. Sekatunnit noudattavat pääsääntöisesti kolmiviikkoista kaavaa: koulu-puomi-este. Lukion tunnit ovat myös sekatunteja.
Hepat laitetaan tunneille itse, mutta apua yleensä löytyy. Tilat ja varusteet ovat siistit, yleisesti tallilla ollaan aika tarkkoja näistä asioista (satulahuovat tulee harjata tarkasti karvanlähtöaikaan jne.), mutta itse en nähnyt asiaa mitenkään häiritsevänä.
Tiina on yksi parhaimmista opettajista, jotka mua on opettaneet. Lisäksi en ole koskaan tavannut henkilöä niin suurella auktoriteetillä. Tiinan opetustyyli on aika suora, hän tietää mitä tekee ja mistä puhuu. Kaikille ei tällainen opetustyyli sovi, mutta itse vaan nautin siitä kun joku tujauttaa päin naamaa että sä teet väärin, tee näin. Kauheesti ei tarvinnut miettiä kumpi keino on lopulta parempi. Vaikka tunneilla elettiin kurissa ja nuhteessa, tuli niitä kehujakin ja oli meillä tosi hauskaakin! Tehtävät oli tosi monipuolisia ja opin ihan hirrrveesti kaikilla Tiinan tunneilla.
Teemu piti meille liki puolet ratsastustunneista mun ollessa lukiossa, mutta se taitaa olla nyt jo vaihtanut toimenkuvaa.
Heppakurssit
Kaikki lukion ratsastus- ja hevoskurssit ovat ilmaisia. Lukuunottamatta valmennus- ja kilpailukurssiin kuulunutta lähtömaksua kilpailuharjoituksissa. Huimat 10€.Ratsastuskurssit suoritetaan kouluajan ulkopuolella, lukion ratsastustunneilla ja/tai iltatunneilla. Ratsastin omat tuntini näin:
- 1. vuoden ratsastin kerran viikossa lukion ratsastustunneilla, eli 90min, kerran viikossa
- 2. vuoden ratsastin kaksi kertaa viikossa iltatunneilla, toinen koulutunti, toinen estetunti, eli 60min, kaksi kertaa viikossa
- 3. vuoden ratsastin kerran viikossa iltatunnilla sekaryhmässä, mutta olin tyyliin kaikki estetunnit aina pois. Vaihdoin kouluryhmään valmennus- ja kilpailukurssiin tähdäten. Eli 60min, kerran viikossa
Sahalan vaelluksella rakkauspakkaus Geysirillä |
Vaellusratsastukset tehtiin kahdessa osassa. Ensin ratsastettiin keskuksen hevosilla Tiinan luo. Puolet porukasta meni autolla Tiinalle laittamaan teltan pystyyn ja paikat kuntoon sillä välin kun toinen puoli poppoosta ratsasti paikalle. Ruuat tehtiin ite, sauna lämmitettiin ite ja teltta pidettiin lämpimänä ite oli aamulla aika viileetä kun kamina oli sammunu kun sitten seuraavana päivänä vaihdettiin tehtävät päikseen. Toinen vaellus tehtiin Sahalan kartanon islanninhevosilla. Neljä tuntia ratsastusta majapaikkaan, mainio majoitus ja kunnon ruoka, sama seuraavana päivänä takaisin. Ei hassumpaa saada 155 euron vaellus ilmaiseksi. ;) Itse pidin molemmista vaelluksista hurjasti.
Koulun ilmoitustaululle oli myös tullut ilmoitus, että Sahalaan tarvittaisiin nuorten hevosten koulutusmaastoon ratsastajia. Ilmaiset reissut kestivät noin kaksi tuntia molemmat ja sisälsivät maasotesteiden, ojien ja siltojen opettamista nuoremmille hevosille ryhmässä mentäessä. Lisäksi käytiin syömässä välipalaa metsän siimeksessä.
Heppakerhot ja kilpailut
Ekana vuonna oli apuohjaamassa pienten lasten heppakerhoa. Samalla olin itse kerholaisena nuorten Nuorisoklubissa, jossa harrastettiin heppajalkapalloa, vikellystä, poniajelua, siivoamista, hiihtoratsastusta.... Ja kolmantena vuotena jouduin vastuuseen Nuorisoklubin järkkäämisestä, mutta olin siinä tosi huono. Nuorisoklubiin sai osallistua kaikki vähän isommat heppailijat, eikä kerhossa oleminen ollut mitenkään kauheen sitoomuksellista. Tosin aina kun oli kaikkea kivaa tarjolla, tuli ruuhkaa ja kun siivottiin, siellä oli minä, ohjaaja ja ehkä joku muu.Kilpailuharjoituksia ja seurakilpailuja keskuksella on esteissä ja koulussa. Itse kävin vain yksissä, mutta se oli hirveen kivaa ja mukavaa. Kannattaa ihmeessä mennä, jos löytää jonkun heposen johon luottaa edes vähän uskaltaakseen radalle. Näistä saa hurjasti kokemusta! Eikä saa liian vakavalla mielellä mennä mukaan. :)
Cassius pelaamassa jalista ekaa kertaa. © Erika S. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti