keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Rautalampihoods osa 2

Osa 1/4: Hakeminen, muutto & opiskelu
Osa 2/4: Ratsastustunnit, talli, heppakurssit, muu heppahommailu ja Satulateatteri
Osa 3/4: Asuminen, kaverit ja vapaa-aika
Osa 4/4: Kaikki minkä oon unohtanut edellisistä postauksista

Rautalammin Ratsastuskeskus

Talli, jossa kaikki ratsastustunnit ja hevoskurssien käytännön harjoittelut tapahtuvat, on puitteiltaan hieno. Kenttä on niin iso, että helposti pyöris kaks tuntia kerralla siinä, maneesi löytyy, maastoesteitä, vaikka mitä mukavaa. Linkin takaa löytyy tarkemmat esittelyt tiloista, ihmisistä ja elukoista, joten kerron tässä vähän muuta juttua.
Tunnit alkavat 15:30. Näitä tunteja kutsutaan lukion tunneiksi ja ne kestävät 90 minuuttia (2x45min) ja on ensisijaisesti lukiossa ratsastaville tarkoitettuja. Viideltä alkaa ns. iltatunnit, jotka ovat sitten 60min mittaisia este-, koulu-, valmennus- tai sekatunteja. Sekatunnit noudattavat pääsääntöisesti kolmiviikkoista kaavaa: koulu-puomi-este. Lukion tunnit ovat myös sekatunteja.
Hepat laitetaan tunneille itse, mutta apua yleensä löytyy. Tilat ja varusteet ovat siistit, yleisesti tallilla ollaan aika tarkkoja näistä asioista (satulahuovat tulee harjata tarkasti karvanlähtöaikaan jne.), mutta itse en nähnyt asiaa mitenkään häiritsevänä.
Tiina on yksi parhaimmista opettajista, jotka mua on opettaneet. Lisäksi en ole koskaan tavannut henkilöä niin suurella auktoriteetillä. Tiinan opetustyyli on aika suora, hän tietää mitä tekee ja mistä puhuu. Kaikille ei tällainen opetustyyli sovi, mutta itse vaan nautin siitä kun joku tujauttaa päin naamaa että sä teet väärin, tee näin. Kauheesti ei tarvinnut miettiä kumpi keino on lopulta parempi. Vaikka tunneilla elettiin kurissa ja nuhteessa, tuli niitä kehujakin ja oli meillä tosi hauskaakin! Tehtävät oli tosi monipuolisia ja opin ihan hirrrveesti kaikilla Tiinan tunneilla.
Teemu piti meille liki puolet ratsastustunneista mun ollessa lukiossa, mutta se taitaa olla nyt jo vaihtanut toimenkuvaa.

Heppakurssit

Kaikki lukion ratsastus- ja hevoskurssit ovat ilmaisia. Lukuunottamatta valmennus- ja kilpailukurssiin kuulunutta lähtömaksua kilpailuharjoituksissa. Huimat 10€.
Ratsastuskurssit suoritetaan kouluajan ulkopuolella, lukion ratsastustunneilla ja/tai iltatunneilla. Ratsastin omat tuntini näin:
  • 1. vuoden ratsastin kerran viikossa lukion ratsastustunneilla, eli 90min, kerran viikossa
  • 2. vuoden ratsastin kaksi kertaa viikossa iltatunneilla, toinen koulutunti, toinen estetunti, eli 60min, kaksi kertaa viikossa
  • 3. vuoden ratsastin kerran viikossa iltatunnilla sekaryhmässä, mutta olin tyyliin kaikki estetunnit aina pois. Vaihdoin kouluryhmään valmennus- ja kilpailukurssiin tähdäten. Eli 60min, kerran viikossa
Tällä ajoittelulla mulla riitti ratsastukset ihan kolmosvuoden kevääseen asti. Lisänä mulla tosin oli 5 ratsastustuntia leiriemona olemisesta. Tunteja pysty perumaan hyvin aina kun ei ehtinyt tai pystynyt (wanhat, kirjotukset) ja niitä riitti sitten pidemmälle. Eli jos perut tunnin, et menetä sitä, vaan se "siirtyy". Valmennus- ja kilpailukurssiin kuului muutaman ratsastustunnin lisäksi ulkopuoliseen valmennukseen osallistuminen ja tietysti kisat. Lisäksi tehtiin portfolio tavoitteista ja muista kilpailuun liittyvistä jutuista.
Sahalan vaelluksella rakkauspakkaus Geysirillä
Teoriakurssit järjestetään lukiolla normaalissa opetusluokassa kouluaikana. Ainoastaan eläinlääkärin pitämä Hevosen terveydenhuolto pidettiin koulun jälkeen ja se oli suht rankkaa, mutta siitäkin selvittiin. Kurssit oli todella mielenkiitoisia itken verta kun en päässyt Rehuihin ja ruokintaan, koska saksa meni sen päälle ja mukavia kevennyksiä koulupäiviin. Jos jotain tehtiin käytännössä (irtohypytys, ruokinta, raspaus, lämpöjen mittaaminen), niistä sovittiin erikseen. Monesti kokeen sijaan tehtiin portfolio, tai näistä vaihtoehdoista sai valita kumman tekee. Itse pidin portfolioiden tekemisestä, niistä sai siistit ja hyvät tietopaketit myöhempää tarvetta varten. Kaikki hevoskurssit arvioitiin S (suoritettu) merkinnällä.
Vaellusratsastukset tehtiin kahdessa osassa. Ensin ratsastettiin keskuksen hevosilla Tiinan luo. Puolet porukasta meni autolla Tiinalle laittamaan teltan pystyyn ja paikat kuntoon sillä välin kun toinen puoli poppoosta ratsasti paikalle. Ruuat tehtiin ite, sauna lämmitettiin ite ja teltta pidettiin lämpimänä ite oli aamulla aika viileetä kun kamina oli sammunu kun sitten seuraavana päivänä vaihdettiin tehtävät päikseen. Toinen vaellus tehtiin Sahalan kartanon islanninhevosilla. Neljä tuntia ratsastusta majapaikkaan, mainio majoitus ja kunnon ruoka, sama seuraavana päivänä takaisin. Ei hassumpaa saada 155 euron vaellus ilmaiseksi. ;) Itse pidin molemmista vaelluksista hurjasti.
Koulun ilmoitustaululle oli myös tullut ilmoitus, että Sahalaan tarvittaisiin nuorten hevosten koulutusmaastoon ratsastajia. Ilmaiset reissut kestivät noin kaksi tuntia molemmat ja sisälsivät maasotesteiden, ojien ja siltojen opettamista nuoremmille hevosille ryhmässä mentäessä. Lisäksi käytiin syömässä välipalaa metsän siimeksessä. 

Heppakerhot ja kilpailut

Ekana vuonna oli apuohjaamassa pienten lasten heppakerhoa. Samalla olin itse kerholaisena nuorten Nuorisoklubissa, jossa harrastettiin heppajalkapalloa, vikellystä, poniajelua, siivoamista, hiihtoratsastusta.... Ja kolmantena vuotena jouduin vastuuseen Nuorisoklubin järkkäämisestä, mutta olin siinä tosi huono. Nuorisoklubiin sai osallistua kaikki vähän isommat heppailijat, eikä kerhossa oleminen ollut mitenkään kauheen sitoomuksellista. Tosin aina kun oli kaikkea kivaa tarjolla, tuli ruuhkaa ja kun siivottiin, siellä oli minä, ohjaaja ja ehkä joku muu.
Kilpailuharjoituksia ja seurakilpailuja keskuksella on esteissä ja koulussa. Itse kävin vain yksissä, mutta se oli hirveen kivaa ja mukavaa. Kannattaa ihmeessä mennä, jos löytää jonkun heposen johon luottaa edes vähän uskaltaakseen radalle. Näistä saa hurjasti kokemusta! Eikä saa liian vakavalla mielellä mennä mukaan. :)

Cassius pelaamassa jalista ekaa kertaa. © Erika S.

Satulateatteri

Satulateatteri ei sinänsä liity heppailuun millään tavalla, mutta onhan se kuitenkin meidän lukion oma, iki-ihana teatteriryhmä! Vaihtoehto niille, jotka eivät välttämättä hepoista innostu, mutta ovat silti halukkaita pois kotoa muualle lukioon. Teatterikursseja on viisi (tai kuusi?), joista ensimmäinen on itsensä ilmaisua, improvisaatiota ja yleistä pelleilyä. Muissa kursseissa tehdään näytelmiä 1 tai 2 per lukukausi, jotka esitetään koululaisille ja avoimelle yleisölle. Lisäksi teatteriryhmä käy retkellä katsomassa jonkun teatteriesityksen yhdessä tai erikseen muiden lukiolaisten kanssa. Lisäksi on Ramppikuume, josta olenkin kertonut jo aikaisemmassa postauksissa. Satulateatteri on ollut menestyksekäs joka kerta siihen osallistuessaan. Mahtavia kokemuksia, kun vaan uskaltaa mennä ja vähän nauraa itselleen. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti