sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Kellokin päätti pysähtyä

Oon niin monesta asiasta innoissani, etten tiedä miten mä saan keskityttyä näihin ei-nyt-ihan-niin-innostaviin juttuihin. Niinkin simppeli asia kuin huoneen imurointi on siis täysin mahdotonta, kun eihän mulla riitä aikaa kuin sudokun pelaamiseen. Mitä. Ois niin kiva, kun aika vois oikeesti pysähtyy hetkeks, niinku toi mun pöytäkellorakkaani sattu tekee tänää. Hyi sitä.

Viime jaksosta pitäs tehdä vähän juttuja, niin saisin muutaman kurssin suoritettua. Sehän tarkoittaa, että mulla tulee lukiossa vaadittavat 75 kurssia täyteen! Jumanzuikka, juhlat alkaa! Silti mulla on ens jaksossa kuusi kurssia, joista kaksi puolikkaita. En niin tuu selviämään, kun nykysetki neljä on aivan ylitsepääsemättömiä. Ainakin tällä tahdilla. Lisäks autokoulu pukkaa päälle ja poissaoloja oppitunneilta suorastaan satelee ja niistäkin pitäs varmaan tehdä jotain korvaavia juttuja. Apua.

Sitten asioihin joista olen innoissani. Meidän koulun Satulateatteri tekee taas näytelmän kyläläisten riemuksi. Kahteen vuoteen en oo ehtiny mukaan tähän touhuun, mutta nyt päätin, että tää tulee olee se nro. 1 juttu nyt. En oo koskaan pitäny itteäni mitenkään lahjakkaana näyttelijänä, mutta oli tosi riemu saada opettajalta ehdotus, että näyttelisin kohtauksessa, missä monologia on yli puoli aanelosta. Tää on tosi mukava haaste, jonka otan mielläni vastaan. Tässä vähän ekan luokan (toissavuoden) näytelmästä "Vahvat Juuret" matskua:


Lisäks tänään oli Mennalassa talliestekisat. Sain pari päivää sitten viestiä, että menisinkö Romeolla ja Mikolla 60cm luokassa. Mielellänihän minä. Molemmat oli ihan superhyviä, etenkin Romeo. Se ei tehny ku muutamat ihme pieruryntäykset verryttelyn lopussa ja radan alussa. Se olikin niin rauhallinen koko verkan, et toi noi sen temput toi turvallisen olon, et on se hupsu, terve, nuori ja energinen. ♥ Koko radan Romeo oli kuitenkin tosi rento ja ihana, kuunteli tosi kevyitä apuja ja oli mainio. Voi että se on niin kiva heppa. Mikolla menin ennen Romeoo ja sekin oli hieno. Vähän se jäi lyhyeks, se heppa kun on niin taitava kasaantumaan. Oon silti tosi tyytyväinen, et sain sen etenee nätisti ja sillä oli hyvä energia koko ajan. Tällä menolla vois ens kerralla kokeilla vähän isompaa ehkä. En tiedä.
Eilen hyppäsin tunnilla Valalla. Sekin neiti on kehittynyt niin paljon kesästä! Kääntyminen sujui jo todella hienosti. Hypättiin suoraa suhteutettua ja poikkileikkaalla ollutta pystyä ympyröillä ja vinosti. Lopussa pienenä ratana ja oli oikein mukavaa.

Sain muuten vihdoin mun uuden takin tänne lammille. Oi lämpö. ♥

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti